TIETOA JA PUMPULINPEHMEÄÄ TODELLISUUTTA RAKKAASTA RODUSTAMME

Ohessa raamit, joihin mahdun tai en.
Onko täydellisempää kuin epätäydellinen.
- MeeriKatriiina -




ROTUMÄÄRITELMÄ

Cotonit ovat paljon muutakin kuin karvaa. Paksun ja pohjavillattoman karvan alta löytyy sekä fyysistä että hermostollista rakennetta.

Jalostuksen tavoiteohjelma (JTO)

JTO on kattava otanta rodun tilasta ja sen historiasta nykyhetkeen. 


Perinnöllisten vikojen ja sairauksien ennaltaehkäisyohjelma (PEVISA)

mitä ehtoja pentueen isän ja emän tulee täyttää, jotta pennut voidaan rekisteröidä Kennelliiton rekisteriin.





Etsitkö täydellistä, vioista ja sairausrasitteista vapaata koiraa?

- itse uskon sellaisen löytyvän vain meidän omista toiveistamme ja tavoitteistamme, sekä myyntipuheista -


Kasvattajat tekevät parhaansa jalostusvalintoja tehdessään, hyödyntäen olemassa olevia tietojaan. Koira on psykofyysinen kokonaisuus ja jalostuksessa parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi  on yleisesti ottaen huomioitava ja arvioitava mm. yksilöiden rakenteet, luonteet, turkin laatu, pigmentti, tiedossa olevat rasittet jne. Näyttelyarvostelut ja jalostustarkastuksen tulokset toimivat myös hyvinä apuvälineinä yksilöiden rakenteita  arvioitaessa. Itse näyttelytulokset eivät periydy, eivätkä ole jalostuksen valintakriteereiksi soveltuvia. Näyttelytulokset kertovat koiran menestyksen lisäksi kasvattajan harrastustoiminnasta ja toimii myös hyvänä myyntiargumenttina. 

Rodulle olemassa olevilla geenitesteillä saadaan jalostuksesta poissuljettua ne yksilöt, joiden ko. sairauden geenitestin status on "sairas".  Sairauksien kantajia käytetään jalostukseen yhdistämällä niitä saman sairauden "terve" statuksen saaneen yksilön kanssa. Geenitesteistä huolimatta uusia mutaatioita syntyy kaiken aikaa, joten mikään tietomäärä, mitkään terveystutkimukset tai geenitestit eivät kuitenkaan takaa sairauksista tai vioista vapaata koiraa. Sairauksia paetessamme unohtuu helposti KOKONAISUUS ja siksi onkin hyvä muistaa ja pitää mielessä vanha viisaus: "KUN JUOSTAAN SUTTA KARKUUN, SAATTAAKIN TULLA KARHU VASTAAN".

Sairaudet ja viat eivät ole pelkästään piileviä tai geneettisesti periytyviä. Koiran kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin vaikuttavat geeniperimän lisäksi ulkoiset tekijät. Geeniperimästään riippumatta jokainen eläväinen yksilö on enemmän tai vähemmän altis kehittämään sairauksia ulkoisista rasitteista johtuen. Ulkoisia haittatekijöitä ovat mm. pennun kehitysvaiheesta riippuen riittämätön tai vääränlainen liikunta, vääränlainen ravinto, stressitekijät, ilmasto jne.


MIKÄ ON PIILEVÄ VIKA

Piilevä vika on koiran sisäisessä tai ulkoisessa rakenteessa valmiiksi oleva vika, mikä alkaa kehittymään ennen eläinlääkäritarkastusta ja koiranpennun myyntiä, mutta joka ei ole oireillut tai ollut tiedossa. Esimerkkejä piilevistä vioista koirilla ovat mm. seuraavat: epämuodostunut sisäelin, synnynnäinen palleatyrä, vesipää, laajentunut ruokatorvi, ektooppinen ureter jne… Piilevä vika tai sairaus ei ole sama kuin geneettisesti periytyvät sairaus tai sellainen sairaus, joiden syntyyn ja kehittymiseen voitaisiin vaikuttaa ulkoisilla tekijöillä.

 

KOIRAN SAIRAUKSISTA

Yleistä tietoa koirien sairauksista ja niiden periytyvyydestä,  (Kennelliitto)


PEVISA (perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustusohjelma) 

Coton de tuléar on verrattain terve ja pitkäikäinen rotu. Cotonit kuuluvat PEVISA ohjelmaan patellaluksaation ja perinnöllinen kataraktan (harmaakaihi) ja PRA:n osalta. 

Patellaluksaatio: Polvinivelen rakenteelliset heikkoudet altistavat patellaluksaatiolle. Polvilumpion rakennetta säätelevät useat eri geenit, joiden esilletuloon vaikuttavat myös ulkoiset tekijät. Pentuaikana on tärkeää, että pennulle annettava ravinto tukee kehittyviä niveliä ja luustoa. Vähintään yhtä tärkeää on, että kasvuajan pysähtymisen jälkeen koiran fyysisestä kunnosta huolehditaan niin, että koiralle kehittyy riittävästi lihaksistoa tukemaan niveliä raajojen virheasentojen ja niistä aiheutuvien terveyshaittojen välttämiseksi. 

Perinnöllinen katarakta (harmaakaihi): Harmaakaihi eli katarakta tarkoittaa silmän linssin eli mykiön samentumista. Katarakta on yleisin syy koirien sokeutumiselle: perinnöllistä kataraktaa esiintyy yli sadalla eri koirarodulla.

 

COTONEILLA ESIINTYVIÄ MUITA SAIRAUKSIA

Kuten kaikilla roduilla, myös cotoneilla esiintyy yksittäisiä sairauksia; allergiaa, herkkävatsaisuutta, epilepsiaa, legg perthestä jne.

 

Cotoneille on olemassa seuraavat geenitestit:

  • Degeneratiivinen myelopatia (DM) DM on selkäydinrappeumasairaus, joka periytyy autosomaalisena resessiivisenä ominaisuutena.

  • Koiran multifokaalinen retinopatia 2 (CMR2) Sairaus ei yleensä vaikuta potilaan näkökykyyn, mutta saattaa aiheuttaa potilaan näkökyvyn heikkenemisen.
  • Neonataali pikkuaivoataksia (BNAt) Oireet eivät välttämättä etene, mutta niiden vakavuuden takia päädytään usein sairaan pennun lopetukseen.
  • Primaari hyperoksaluria (PH) Primaarissa hyperoksaluriassa sairauden oireet havaitaan tavallisesti jo 3-4 viikon iässä.
  • Von Willebrandin tauti (vWD), tyyppi 1 tyyppi 1 on yleisin ja lievin muoto von Willebrandin verenvuotosairauksista.
  • Hyperurikosuria (HU) Hyperurikosuria on sairaus, jolle on ominaista liiallinen virtsahapon erittyminen virtsaan, mikä lisää riskiä virtsakivien (uraatti)      muodostumiselle.
  • Progressive Rod Cone Degeneration, (prcd-PRA) prcd-PRA on etenevä silmäsairaus, joka johtuu silmän valoreseptoreiden rappeutumisesta.
  • Chondrodystrophy (CDDY and IVDD Risk) and Chondrodysplasia (CDPA)


KUN KASVATTAJAN TYÖ ON OHI, SIIRTYY VASTUU PENNUN KASVUAJAN KEHITYKSESTÄ UUDELLE OMISTAJALLE

Koska perimä edustaa vain yhtä kolmasosaa mahdollisten kasvuhäiriöiden synnyissä, on uuden perheen huolehdittava siitä, että pentu saa oikein painotettua ravintoa sen eri kasvuvaiheissa, pentu saa liikkua omaehtoisesti jaksamisensa rajoissa, pentua ei hyppyytetä, eikä viedä liukkaille alustoille, pentu sosialistetaan hyvin ja sitä koulutetaan asianmukaisesti.

Erityisesti nopean kasvun ajaksi ja nopeiden kasvupyrähdyksien välttämiseksi, vaihdetaan  pennun ruoka aikuisen koiran ruokaan, missä proteinin määrä on alhaisempi kuin penturuoassa. Kun pentu on tullut sukukypsäksi 6-12 kk:n iässä, voidaan proteinin määrää nostaa koiran aktiviteettitasoa vastaavaksi. Pennun luusto ja nivelet ovat vielä kasvuvaihessa herkät ja alttiit vaurioitumaan ulkoisista tekijöistä. Vaurioitunut nivel aiheuttaa kehoon lihasepätasapainon ja mahdolliset ongelmat korreloituvat aina seuraaviin niveliin asti. 

Kasvukauden päätyttyä liikunnalla ja hyvällä lihaskunnolla on merkittävä vaikutus raajojen oikeaan kehittymiseen. Virheasentoja syntyy jos yksilöllä ei ole luustoa ympäröivissä lihaksissa riittävästi lihasmassaa, suojaamassa niveliä vääntymästä väärään asentoon.

Mahdollisten terveyttä ja hyvinvointia koskevien ongelmien ei tulisi olla itseisarvo, millä haetaan näkyvyyttä ja myötätuntoa sosiaalisessa mediassa. Yhtä lailla kun kasvattajat ovat tehneet parhaansa olemassa olevien tietojensa pohjalta, tahdon uskoa, että myös pentujen uudet perheet tekevät parhaansa.  Hyvinvointia ja terveyttä edistäviä ja sairauksia ennaltaehkäiseviä kirjoituksia on internet-maailma pullollaan, mistä tietoa omaan käyttöön ja jaettavaksi voi ammentaa.


- Onnellista ja antoisaa koiraelämää nykyisille, entisille ja tuleville koiranomistajille -